Unelma on elänyt pikku hiljaa, vuosien ajan.. että kun tulisi se sopiva hetki ja ajankohta. Ajatuksella on leikitelty, mitään konkreettista ei ole tehty aiemmin, kunnes viime syksynä tulimme siihen tulokseen että nyt tai ei koskaan: me toteutamme vuosien haaveen ja muutamme Lappiin. Paitsi että emmehän me heti muuttaneet, emme ole siellä vieläkään.

Kun jotakin asiaa on toivonut ja haaveillut pidemmän aikaa, alkaa siitä tulla eräänlainen pakkomielle. Ruusunpunaisin silmälasein haaveilemme vapaasta, samoilemisesta tuntureilla, nauttimassa luonnosta, elämisestä kenties alkeellisissa olosuhteissa, uusista upeista kokemuksista.

No, realiteetit kehiin; asumme velkaisessa rivitalossa pikkukaupungissa, vakituiset työpaikat tuovat taloudellista turvallisuutta. Itsellä työn ohessa tehtävät opinnot vielä kesken, valmistuminen sosiaalityöntekijäksi häämöttää vuoden kuluttua.. jos muutamme, pannaanko nykyinen asunto myyntiin? Millä elämme, onko pohjoisessa työpaikkoja? Mistä asunto? Saanko opintoni vietyä kunnialla loppuun?

Lieneekö tyhmyys vai ne ruusunpunaiset silmälasit, mutta tänään, maaliskuun 21. päivänä tilanne on se, että asuntoamme rempataan joko myyntikuntoon tai vaan omaksi huviksemme. Olen ilmoittanut esimiehelleni jääväni opintovapaalle, gradun tekoon. Asuntoa etsitään ahkerasti Inari/Kaamanen/Ivalo -akselilta ja, ja, ja... jännittää, mitä tästä tulee?!